Aloite lähti viattomasti mieheltä: "Laita noi kasvit vaihtoon!". En tiedä mistä moinen, mutta olin heti mukana ideassa. Eiköhän näitä kahta ole tullut katsottua ihan riittävästi - sanoisinko, että mahdollisesti jopa kymmenen vuotta, jollei enemmänkin. Ihme, että ovat minun käsissä kestäneet niin kauan! Näiden kahden lisäksi meillä on kolmaskin viherkasvi, joka pinnisteli edellisessä asunnossa koko aika elämän ja kuoleman rajamailla, mutta täältä uudesta kodista se löysi itselleen niin valoisan paikan, että sen kasvutarinalle ei ole loppua näkynyt. Se kasvaa melkeinpä vähän liian nopeasti, mutta en ole laiskuuttani jaksanut sitä harventaa. (En tullut ottaneeksi siitä kuvaa).
Hortonomia minusta ei ole vielä tähän päivään mennessä kehkeytynyt, mutta ajattelin yrittää epäkäytännöllisillä aivoillani muutaman pistokkaan tekoa. Ihan vaan huvikseen. Jos noista epätoivoisista yrityksistäni lähtee jotain alulle, voin harkita niiden kasvattamista. Sen verran ajattelin nyt sitten odotella ennen kuin riennän kauppaan ostamaan uutta vihreää tilalle. Ja onhan meillä vihreitä otuksia siellä täällä seisomassa, nimittäin tekoviherkasveja. Semmoiset passaa mainiosti tällaiselle kukkien teloittajalle. Ja ai niin, joku fiksu voisi kertoa minulle, että mitä viherkasveja olen vuosikaudet kastellut? Ei-hortonomi kiittää ja kuittaa.
Kommentit
Lähetä kommentti